Maakuntahallitus
Pöytäkirja 12.02.2024/Pykälä 22

Mhall 12.02.2024 § 22  

352/00.04.01/2023
198/00.04.01/2023  

Kainuun liiton hallintosäännön 13 luvun 104 §:n 3 momentin mukaan maakuntahallituksen on vuosittain maakuntavaltuuston ensimmäisessä kokouksessa esitettävä maakuntavaltuustolle luettelo valtuutettujen tekemistä ja maakuntahallitukselle lähetetyistä aloitteista, joita maakuntavaltuusto ei edellisen vuoden loppuun mennessä ole lopullisesti käsitellyt. Samalla on ilmoitettava, mihin toimenpiteisiin niiden johdosta on ryhdytty. Maakuntavaltuusto voi todeta, mitkä aloitteista on käsitelty loppuun.

Maakuntavaltuustossa on vuonna 2023 jätetty yksi (1) valtuustoaloite ja yksi (1) Kainuun hyvinvointialueen nuorisovaltuuston aloite:

1)   Mvalt 12.06.2023 § 18 (Kainuun hyvinvointialueen nuorisovaltuusto)

Aloite lasten ja nuorten fyysisen toimintakyvyn parantamiseksi:

"Kainuun hyvinvointialueen nuorisovaltuuston aloite lasten ja nuorten fyysisen toimintakyvyn parantamiseksi

Kainuun hyvinvointialueen nuorisovaltuustolla on herännyt huoli vuoden 2022 Move! -mittauksen tuloksista. Move! -mittaus tehdään Suomessa jokaiselle viides- ja kahdeksasluokkalaiselle oppilaalle vuosittain. Erityistä huolta herättävät Kainuun hyvinvointialueella asuvat viidesluokkalaiset pojat, joista mittaustuloksien mukaan 52,2 %:n "fyysinen toimintakyky on mahdollisesti terveyttä ja hyvinvointia kuluttavalla tai haittaavalla tasolla." Fyysinen toimintakyky on huolestuttavan matalalla tasolla 43,2 prosentilla kaikista kainuulaisista mittaukseen osallistuneista nuorista.

Nuorisovaltuusto vaatii hyvinvointialueen ja kuntien sekä muiden tahojen välistä yhteistyötä asian parantamiseksi ja toivoo, että ongelmaa aletaan ratkomaan. Näitä tahoja voisivat olla esimerkiksi sivistyslautakunnat, Kainuun maakuntavaltuusto, Kajaanin ammattikorkeakoulu, Kainuun Liikunta ry ja Kainuun alueella toimivat urheilu- ja liikuntaseurat. Esitämme seuraavia toimenpiteitä lasten ja nuorten fyysisen kunnon ja jaksamisen parantamiseksi:

1. Ruutuaikasuositusten konkreettinen ja selkeä esilletuonti: Elektroniikka vie enenevissä määrin aikaa lasten ja nuorten aiemmin liikuntaan ja ulkona olemiseen käyttämästä ajasta. Runsas näytön äärellä paikallaan istuminen aiheuttaa fyysisen kunnon heikkenemistä, lihasjumien yleistymistä sekä yöunen laadun heikkenemistä. Todellisen ruutuajan määrä jää helposti monelta lapselta ja vanhemmalta huomaamatta. Tarvitaan visuaaliset, selkeästi ymmärrettävät ja mieleen jäävät ruutuaikasuositukset, joita voitaisiin kiinnittää esimerkiksi julisteina koulujen, terveyskeskusten ja työpaikkojen seinille. Tällaiset arjessa esille tulevat, kuvalliset ohjeistukset jäävät paremmin mieleen ja muistuttavat kohtuullisesta näyttöajasta.

Vanhempia on neuvottava enemmän sosiaalisen median haittavaikutuksista, sillä sosiaalinen media aiheuttaa lapsille ja nuorille muun muassa riippuvuutta ja ulkonäköpaineita. Suositusikärajojen noudattamisen tärkeydestä tulee tiedottaa paremmin, jotta vanhemmat tiedostaisivat syyt sovelluksien ja pelien ikärajoihin ja lapset eivät altistuisi liian nuorena haitalliselle sisällölle sosiaalisessa mediassa.

2. Koulussa käytettävien älylaitteiden rajoittaminen ala-asteella: Useilla ala-asteilla on otettu käyttöön oppilaan henkilökohtaisia tabletteja tai tietokoneita, joilla tehdään koulutehtäviä kouluajan sisällä. Ongelmana on kuitenkin, että lasten saadessa koulun älylaitteet kotiin vanhemmat eivät voi rajoittaa ruutuaikaa koulujen hallinnoimilta laitteilta. Ehdotamme siis, että ala-asteella käytettäviä älylaitteita ei otettaisi kotiin koulusta silloin, kun digitaalisesti suoritettavia kotitehtäviä ei ole. Toinen vaihtoehto olisi, että opettajalle annettaisi valtuudet sulkea oppilaiden koulusta saadut laitteet kouluajan ulkopuolella päivinä, joina niitä ei kotona tarvitse.

Oppilaita voisi motivoida näyttöajan sopivissa määrin pitämiseen tai uusien liikuntalajien kokeilemiseen järjestämällä koulujen välisiä tai oman koulun sisäisiä kilpailuja ruutuajan seurannassa tai uusien lajien kokeilemisessa.

3. Koululiikunnan lajitarjonnan monipuolistaminen: Lasten intoa liikuntaan lisää itselleen sopivan liikuntalajin löytäminen. Tällä hetkellä koululiikunnassa esiintyvät lajit ovat kuitenkin pääosin pallopelejä, voimistelua ja yleisurheilua, sekä muutama suunnistus-, talviurheilu- ja uintikerta. Vaikka lajeja voikin määrällisesti olla paljon, niiden kuuluessa samaan kategoriaan ja ollessa piirteiltään samankaltaisia moni ei löydä koululiikunnasta itselleen sopivaa lajia. Ehdotamme, että pakolliseen koululiikuntaan lisättäisiin monipuolistamaan lajitarjontaa esimerkiksi kamppailulajeja, kiipeilyä, squashia, joogaa, cheerleadingia, golfia, laskettelua, skoottausta, retkeilyä ja geokätköilyä. Oppilailta olisi myös hyvä kysyä, millaisia liikuntatunteja ja -lajeja he haluaisivat. Liikunnallisia pelejä, kuten Pokémon Go:ta tai Just Dancea voitaisiin hyödyntää koululiikunnassa.

4. Koululiikunnan suorituskeskeisyyden vähentäminen: Liikunnan numeerinen arviointi asettaa lapset ja nuoret paremmuuden mukaiseen järjestykseen. Tämä rohkaisee jo valmiiksi harrastuneita lapsia ja nuoria, mutta laskee matalampia arvosanoja saavien oppilaiden itsetuntoa ja motivaatiota liikuntaa kohden. Koululiikunnasta saatavat matalat arvosanat luovat negatiivisen tunnesiteen liikuntaa kohtaan, minkä seuraukset voivat kantaa aikuisiälle asti. Esitämme, että koululiikunnan numeerinen arviointi muutettaisiin sekä peruskoulussa, että toisella asteella suoritusmerkinnäksi. Koululiikunnan pitäisi auttaa ylläpitämään oppilaan innostusta liikkua myös vapaa-ajallaan, eikä lannistaa tai viedä liikunnan iloa.

Liikuntakasvatukseen olisi hyvä sisällyttää liikunnan monipuolisten hyötyjen esilletuonti. Korkeiden suoritusten ja tavoitteellisen urheilun ihannoimisen sijaan koululiikunnan tulisi siis keskittyä liikunnan ilon ja siihen liittyvän motivaation nostamiseen, monipuolisten liikuntamahdollisuuksien tarjoamiseen ja oppilaiden fyysisen suorituskyvyn ylläpitoon tehokkaalla, mutta mielekkäällä tavalla. Motivaatiota koululiikuntaan voisi arvioinnin puolesta tuoda stipendit, kannustava ilmapiiri ja liikunnan merkityksen ymmärtäminen.

5. Kouluarjen aktiivisuuden ylläpito: Esitämme, että kouluissa istumista tauotettaisiin enemmän, ja toivomme kouluihin lisättävän opetustapoja, jotka lisäävät oppilaiden fyysistä aktiivisuutta. Koululiikunnan määrää lukujärjestyksessä tulisi nostaa yhdellä tunnilla kaikilla luokka-asteilla. Etenkin lukiossa olisi suotavaa, että jokaisessa periodissa tulisi koulun puolesta liikuntaa oppituntien lomaan, sillä pitkien päivien ja suurien tehtävämäärien vuoksi aikaa ja jaksamista koulupäivän jälkeiselle omatoimiselle liikunnalle ei usein ole.

6. Vapaa-ajan harrastuneisuus ja aktiivisuuden ylläpito: Harrastamisen Suomen mallin mahdollistamat ilmaiset liikuntakerhot ovat hyödyllisiä lasten ja nuorten fyysisen toimintakyvyn säilymisen kannalta. Liikuntakerhojen markkinointia tulisi parantaa, jotta useampi lapsi ja nuori innostuisi osallistumaan. Tällaista markkinointia voisi olla esimerkiksi kerhotoiminnan ja niissä harjoitettavien lajien esittely kouluissa. Esitämme, että harrastamisen Suomen mallin mukaisia tai muita ilmaisia liikuntakerhoja mahdollistettaisiin myös toisen asteen opiskelijoille.

Nuorisovaltuusto esittää, että yläasteen oppilaille annettaisiin mahdollisuus vaikuttaa koululiikunnasta saatavaan arvosanaan vapaa-ajan fyysisellä aktiivisuudella. Oppilaille voisi myös jakaa stipendejä tai pienempiä palkintoja vapaa-ajalla suoritetusta liikunnasta, sillä se motivoisi oppilaita liikkumaan myös kouluajan ulkopuolella.

7. Liikuntatottumuksiin puuttuminen: Mahdollisuuksia matalan kynnyksen liikuntaan tulisi lisätä sekä perhe- ryhmä- että yksilötasolla. Tämä sisältäisi suorituspaineettoman liikuntaohjauksen mahdollisuuksien lisäämisen ja vaivattomien liikuntamuotojen, kuten perheiden lähellä olevien luistelukenttien, lenkki- ja hiihtoreittien sekä leikkipuistojen kunnossapidon.

Resursseja pitäisi kohdentaa enemmän mielenterveysongelmien ennaltaehkäisyyn ja hoitamiseen. Kaikkien ikäryhmien mielenterveyden parantaminen sekä ylläpito lisää voimavaroja harrastaa liikuntaa ja parantaisi näin yleistä terveydentilaa. Koululaisille tulee kertoa liikunnan positiivisista vaikutuksista mielenterveyteen ja fyysiseen terveyteen jo ensimmäisistä luokka-asteista lähtien.

https://a3s.fi/move2022_hyvinvointialueraportit/kainuun_hyvinvointialue_20_move2022.pdf "

2)   Mvalt 12.12.2023 § 41 (Vihreiden valtuustoryhmä)

Valtuustoaloite: Uusi sykäys naisnäkökulmapilottiin:

"Uusi sykäys naisnäkökulmapilottiin"
Muutama vuosi sitten Kainuun liitto ja Kajaanin kaupunki olivat aktiviisia edelläkävijöitä naisnäkökulman tuomisessa aluekehittämiseen. On nimittäin todettu, että nuoret naiset ratkaisevat aluekehityksen suunnan. Ja meillä Kainuussa tilanne on tästä näkökulmasta hyvin haastava: nuoria naisia on huomattavasti vähemmän kuin nuoria miehiä. Samaan aikaan elinkeinorakenne painottuu vahvasti miesvaltaisiin aloihin.

Tähän herättiin, tehtiin pilottiyhteistyötä MDI-konsulttitoimiston kanssa ja saatiin erittäin hyvä toimenpideohjelma. Tätä lähdettiin myös toteuttamaan: naisnäkökulma näkyy Kainuu-ohjelmassa, Kajaanin kaupunkistrategiassa sekä elinvoimaohjelmassa. Lisäksi muutama hanke edistää asiaa, ja maakunnan, kuntien ja muiden tahojen panostukset esimerkiksi kulttuuriin ja matkailuun auttavat myös vahvasti naisnäkökulman eteenpäinviemistä.

Alku on siis ollut hyvä, ja nyt onkin tärkeä varmistaa, että asia ei unohdu ja että toimia tehdään varmasti riittävästi ja fiksusti kohdennetusti.

Kainuun liiton nettisivujen tuoreessa katsauksessa todetaan: "Vuonna 2022 miehiä oli 1 173 enemmän kuin naisia ja miesten enemmyys on vain kasvanut. Miesten enemmyys korostuu nuorissa ikäluokissa erityisesti 20-24 vuotiaissa. Kolmekymmentä prosenttia 20-24 -vuotiaista naisista lähtee Kainuusta vuosittain. Saman ikäisistä miehistä lähtee 25 prosenttia."

Naisnäkökulmapilotin loppuraportista poimittuina esimerkiksi seuraavat asiat eivät näytä juuri etenevän:

- Vakiinnuta sukupuolittain eritellyn datan käyttö työllisyyttä, muuttoliikettä, koulutusta ja hyvinvointia koskevissa tietopalveluissa. Seuraa elinvoimapolitiikkaa koskevia resurssi-, tulos- ja palautetietoja sukupuolittain tai tee tarvittaessa erillisselvitys.
- Imago- ja brändiviestinnän sanoituksen, kuvaston, kohdeilmiöiden ja kanavien viritys naisnäkökulmaan sopiviksi naisraatien ja naisverkostojen kanssa.
- Kaupungin ja maakunnan viestijöiden koulutus tunnistamaan ja ehkäisemään sukupuolittumista ja verkkovihaa.
- Oppilaitosten, opinto-ohjaajien ja TE-palveluiden sukupuolitietoisen ohjauksen ja normitietoisuuden osaamisen vahvistaminen ja jakaminen toimijoiden kesken segregaation purkamiseksi.

Raportti toteaa osuvasti: "Vaikka puhutaan naisista, puhutaan oikeasti tulevaisuudesta. Elinkeinorakenteen muutos, arvomaailman muutos ja muuttoliikkeen muuttaminen eivät lopulta koske vain naisia, vaan ovat kaikkien Kainuun elinehto. Kaikkea naisnäkökulman työtä ei tarvitse eikä pidä kehystää naisten tai tasa-arvon asiaksi, vaan tulevaisuuden asiaksi, joka koskee kaikenlaisia kainuulaisia, nyt ja tulevaisuudessa."

Esitämmekin, että Kainuun liitto käynnistää naisnäkökulmapilotin osallistavan ja kattavan seurannan sekä arvioinnin. Ja tämän pohjalta edistää eri tavoin tarpeellisia toimenpiteitä.

Paltamossa 12.12.2023
Vihreiden valtuustoryhmä"

Lisätietoja hallintojohtaja Paula Haloselta, puh. 044 410 0728, aluekehitysjohtaja Jouni Ponnikkaalta, puh. 040 574 0804 ja aluekehitysasiantuntija Minna Komulaiselta puh. 044 410 0726 tai sähköpostitse osoitteella etunimi.sukunimi@kainuunliitto.fi.

Maakuntajohtajan ehdotus 

Maakuntahallitus esittää maakuntavaltuustolle, että esittelytekstissä mainitut valtuustoaloitteet on käsitelty Kainuun liitossa seuraavasti:

1)    Kiitämme Kainuun hyvinvointialueen nuorisovaltuustoa tärkeän aloitteen tekemisestä maakuntavaltuuston kokouksessa 12.06.2023. Aloitteessaan Kainuun hyvinvointialueen nuorisovaltuuston esittää seitsemän toimenpidekokonaisuutta lasten ja nuorten fyysisen toimintakyvyn ja henkisen hyvinvoinnin parantamiseksi. Nuorisovaltuusto on huolestunut vuoden 2022 Move! -mittauksen tuloksista. Kaikista kainuulaisista mittaukseen osallistuneista nuorista fyysinen toimintakyky oli huolestuttavan matalalla tasolla 43.2 prosentilla.

Nuorisovaltuusto vaatii aloitteessaan hyvinvointialueen ja kuntien sekä muiden tahojen, kuten maakuntavaltuusto, Kajaanin ammattikorkeakoulu ja Kainuun Liikunta ry välistä yhteistyötä esittämiensä epäkohtien korjaamiseksi. Aloitteessa esiltiin monipuolisesti toimenpiteitä lasten ja nuorten fyysisen aktiivisuuden lisäämiseen sekä resurssien kohdentamista mielenterveysongelmien ennaltaehkäisyyn ja hoitamiseen.  

Aloitteessa esitetty huoli nuorten fyysisen kunnon ja henkisen hyvinvoinnin alentumisesta on erityisen ajankohtainen ja Kainuun tavoiteltavan tulevaisuuden kannalta kriittinen. Aloite kuvaa osuvasti passiivisuuteen ja liikkumattomuuteen sekä eriarvoistavaan kehitykseen kannustavia mekanismeja, joita digitaalinen maailma lapsille ja nuorille asettaa ja jotka ovat monien digitaalisen maailman toimijoiden intressien mukaisia. Digiajan sudenkuoppien ylittäminen vaatii vahvoja kansalaistaitoja, joihin kasvattamisessa oppilaitoksilla ja opetussuunnitelmilla on erittäin vahva mutta ei tietenkään riittävä rooli. Ilman kotien ja vanhempien tukea ja perheiden hyvinvointia opetussuunnitelmatavoitteet eivät toteudu.

Kainuun maakuntaohjelmassa 2022-2025 hyvinvointi ja työllisyys on yksi painopiste, jonka kehittämisen tavoitteena on, että kainuulaisten hyvinvointi, terveys ja turvallisuus kohenevat, samoin eri väestöryhmien väliset terveyserot vähenevät alueen sisällä ja koko maahan verrattuna. Toimenpiteinä todetaan muun muassa, että Kainuulaisia kannustetaan hyvinvointia ja terveyttä edistäviin elintapoihin sekä integroidaan liikunta ja muu harrastustoiminta kaikkien Kainuun koulujen ja päiväkotien opetussuunnitelmiin ja päivittäiseen toimintaan.

Nämä tavoitteet ja toimenpiteet vaativat laajapohjaista maakunnallista yhteistyötä, jossa Kainuun liitolla on vain rajallinen mutta kuitenkin tärkeä rooli. Sosiaali- ja terveysala on maakuntaohjelmassa nostettu erityiseksi kehittämisen kohteeksi Kainuun kärkielinkeinojen (kaivannaisala ja kemianteollisuus, biotalous sekä teknologiateollisuus ja matkailu) rinnalle. Sote-alan kehittämisen aktivoimiseksi Kainuun maakuntahallitus on kokouksessaan 28.08.2023 päättänyt koota Kainuun liiton koordinoiman hyvinvointialan yhteistyöryhmän, jonka tarkoitus on tukea kuntia, hyvinvointialuetta ja muita toimijoita uudenlaisen roolijaon mahdollistamassa hyvinvointialan yhteistyössä ja vahvistaa Kainuun elinvoimaa. Tämän yhteistyön kautta voidaan tehostaa myös Kainuun hyvinvointialueen nuorisovaltuuston aloitteessaan toivomia toimenpiteitä lasten ja nuorten fyysisen ja psyykkisen hyvinvoinnin parantamiseksi.

Kainuun liitto hyödyntää rahoittamiaan hankkeita Kainuun liiton rahoittajaroolin sallimissa rajoissa aloitteessa esitettyjen toimenpiteiden edistämiseen. Samoin liitto korostaa niiden rahoittamisen tärkeyttä Kainuun rahoittajaviranomaisten välisessä yhteistyössä (MYRs ja MYR). ALNUn aloitteen esille nostamissa teemoissa on paljon yhtymäkohtia Kainuun liikuntastrategiaan 2022 - 2025 ja niistä voidaan käynnistää selkeitä kehittämishankkeita. Kainuuseen kohdennetun ESR rahoituksen hyödyntämismahdollisuuksia tulee aktiivisesti selvittää ja käynnistää teemaan liittyviä kehittämishankkeita. Kainuun liitto vie ALNUn aloitteen käsiteltäväksi koordinoimaansa Kainuun koulutusasiainneuvottelukuntaan, jonka tulee käynnistää aloitteen edellyttämiä kehittämistoimia ja mahdollisia kehittämishankkeita.

Orpon hallituksen ohjelmassa (2023) on Suomi liikkeelle -ohjelma, jonka tavoitteena on kääntää liikkuminen kasvuun jokaisessa ikäryhmässä. Tämän toteutumiseksi laaditaan liikunnallisen elämäntavan ja toimintakyvyn poikkihallinnollinen ohjelma. Maakuntahallituksen tulee nostaa edunajamisen työlistalle Suomi liikkeelle -ohjelmaan vaikuttaminen ja ohjelman mahdollisten pilottien saaminen Kainuuseen.

Maakuntaohjelmassa 2022-2025 hyvinvointi ja työllisyys -painopisteen yhdeksi uudeksi kehittämisen teemaksi on nostettu tasa-arvoinen aluekehittäminen, jonka yleistavoitteena on, että nuorten aikuisten (20-29 -vuotiaat) muuttajien määrä Kainuuseen kasvaa ja sukupuolijakauma tasoittuu. Tavoitetta toteuttamaan on käynnistetty toimenpiteitä, kuten koulutustarjonnan monipuolistamista ja naisvaltaisten alojen rekrytoinnin tehostamista. Koulutustarjonnan monipuolistamiseksi käynnistettiin valtioneuvoston ja Kainuun aluekehittämisen keskusteluissa sovitun mukaisesti uuden yliopistollisen koulutuksen kehittämisen täsmätoimenpiteitä. Kainuussa varhaiskasvatuksen osaajapulaan vastataan Oulun yliopiston kasvatustieteiden ja psykologian tiedekunnan syksyllä 2024 käynnistämällä varhaiskasvatuksen ja erityispedagogiikan tutkintokoulutuksella yhteistyössä Kajaanin ja Iisalmen kaupunkien kanssa (yhteensä 80 aloituspaikkaa). Lisäksi toteutettiin kansallisella akke-rahalla rahoitettu erillishanke kauppatieteellisen yliopistollisen perustutkintokoulutuksen toteutusmahdollisuuksista Kainuussa. KAMK suunnittelee kulttuurialan AMK koulutuksen toteuttamista Kainuussa niin, että tutkinnon antaisi toinen ammattikorkeakoulu. Nämä kehittämistoimet vahvistavat naisvaltaisia koulutusaloja ja segregaation purkamista Kainuussa.

Sosiaali- ja terveysala on maakuntaohjelmassa nostettu erityiseksi kehittämisen kohteeksi Kainuun varsin miesvaltaisten kärkitoimialojen (kaivannaisala ja kemianteollisuus, biotalous sekä teknologiateollisuus) rinnalle. Sote-alalle on toteutettu kansainvälisiä rekrytointeja, joiden kautta Kainuuseen muuttaa työikäisiä naisia. 

Osana Kainuun aluemarkkinointihanketta toteutettiin vuosina 2020-2021 naisnäkökulmaa-pilotti, jonka suosituksia hyödynnettiin nykyisen maakuntaohjelman laatimisessa. Teema otettiin hyvin vastaan ja sen sanomaa tuotiin esille niin maakunnan sisällä kuin valtakunnallisestikin. Kainuun kuntien viestijöiden ja muiden toimijoiden kanssa teemaa käsiteltiin useissa Kainuun liiton vetämissä maine- ja julkisviestijöiden tiimeissä. Naisnäkökulmaa-pilotin suositukset huomioitiin vuonna 2021 Kainuun brändin sanoman ja visuaalisen ilmeen rakentamisessa sekä Kainuun aluemarkkinoinnissa ja Kainuu.fi-sivuston uudistuksessa. Teemasta järjestettiin myös yhdenvertaisuuskoulutusta aluksi Kajaanin kaupungin ja Kainuun liiton henkilökunnalle.

Naisnäkökulmaa -pilotin suositusten mukaisesti Kainuun liiton tilastosivuilla tilastointeja esitetään sukupuolittain eroteltuna (mm. muuttoliike, työllisyysaste, koulutusala). Tätä kehitetään edelleen ja tilastoja visualisoidaan sukupuolittain silloin, kun dataa on saatavilla.

Tulevat toimenpiteet

Kainuun maakuntaohjelmasta 2022-2025 toteutetaan lakisääteinen ulkopuolinen arviointi vuoden 2024 aikana, jossa arvioidaan myös naisnäkökulman toteutumista Kainuun kehittämisessä sekä annetaan aiheeseen liittyviä toimintasuosituksia. E2 tutkimuslaitos toteuttaa parhaillaan tutkimusta kainuulaisten nuorten elämäntilanteesta, ajatuksista ja tulevaisuuden suunnitelmista. Tutkimus tavoittaa molempien sukupuolten nuoria ja antaa arvokasta tietoa hyödynnettäväksi Kainuun kehittämiseen naisnäkökulmasta.

Osana uuden maakuntaohjelman valmistelua Kainuun liitto selvittää naisnäkökulman toteutumista aluekehityksessä hyödyntäen mahdollisesti myös ulkopuolista arviointia.  Naisnäkökulman edistäminen Kainuun aluekehityksessä on tärkeä nykyisyys- ja tulevaisuusteema, ja sitä tullaan käsittelemään myös tulevassa maakuntaohjelmassa. Lisäksi kuntia ja oppilaitoksia kannustetaan hakemaan hankerahoituksia tasa-arvon edistämiseksi Kainuussa.

Kainuun liiton ja Kainuun ELY-keskuksen asiantuntijoita on kutsuttu mukaan THL:n Segregaation purku -hankkeen alueverkostoon tammikuusta 2024 alkaen. Sitä kautta THL:n koordinoimana Kainuu saa käyttöönsä valtakunnallisen työkalupakin tasa-arvon edistämiseen maakunnassa sekä pääsee vaihtamaan hyviä malleja muiden maakuntien kanssa. Verkostosta järjestetään Kainuussa sidosryhmätilaisuus, jossa pohditaan naisnäkökulmaa -pilotin suositusten toteuttamista sekä tasa-arvoteemaa edistäviä kehittämistoimia.

Maakuntahallitus esittää maakuntavaltuustolle, että valtuusto merkitsee tehdyt valtuustoaloitteet loppuun käsitellyiksi.

Maakuntahallituksen päätös 

 Käydyn keskustelun jälkeen maakuntahallitus hyväksyi maakuntajohtajan ehdotuksen.
_______

Ote: Maakuntavaltuusto